Kiitos ja kumarrus

Koska Neidonommel NY on enää pelkkä Neidonommel, avasin sille täysin uuden blogin. Uuden blogin osoite on:
http://neidon.blogspot.fi/

Jätän tämän blogin toistaiseksi elämään tänne bittiavaruuteen. Toivottavasti tästä olisi iloa joillekin NY-yrityksen perustamista harkitsevalle, tai NY-Yritystä pyörittävälle. Olen tässä blogissa koittanut kuvata tunteitani kurssista ja muusta aidosti ja rehellisesti, kertoen hyvistä ja huonoista hetkistä.

Kiitos kaikille tätä blogia seuranneille ja ihmisiä jotka ovat tukeneet Neidonompeleen kanssa!

Terkuin,
Viivi

Valmis opinnäytetyö!

Lupasin laittaa kuvia valmiista opinnäytetyöstä, joten tässäpä näitä!

 

Otettiin myös ihania hyppäys kuvia, mutta ne jäivät vielä koulun koneelle. Mekon materiaalit ovat eurokankaasta. Kukikas kangas Primavera sifonki, 100% polyesteri, valkoinen Satin puuvillaa, 100% puuvilla. Työtunteja itsellä tähän meni reippaat 43 tuntia.

Heipat kaikille!

NY-vuosi alkaa nyt olla tässä. Tänään lähetin vuosiraportin ja tilinpäätöksen opettajalle, jotta saisin kurssimerkinnän. Näyttö oli pari viikkoa sitten, jossa oikeastaan vaan näytettiin vuosiraporttia ja kerrottiin opettajalle ja muille luokkalaisille mitä ollan tehty.
Hirveä inspis olisi tehdä uusia tuotteita, mutta opinnäytetyön+ miesten vaate kurssin takia ei aikaa hirveämmin riitä. Lisäksi haluaisin tehdä itselleni valmistujaismekon, mutta saapa nähdä kerkeänkö. Alla kuvia liittyen opinnäytetyöhöni:

Opinnäytetyöni vielä hyvin keskeneräisenä. Yläosaa olen jo korjaillut tuosta "hölpöttämisestä". Hihat tulevat olemaan lyhyemmät, ja niihin tulee kellotetut, laskeutuvat osat. Hameen alle tulee reilunkokoinen tyllihame, joten helma ei tuolla tavalla roikkuessaan näytä juuri miltään. Kaikenlaisia koristuksia on myös tarkoitus lisätä kunhan saan rungon kuntoon.

 Mekon kaavoja, jos jotakin kiinnostaa. Ylhäältä alas: hame: etuosa, takaosa ja yläosan etu ja takaosa. Laskospohja puuttuu, samoin kuin hihan kaavat. Kaavat on alunperin piirretty 1:4 kokoon, mutta en tiedä mihin kokoon tämä blogi nyt nämä muutti.

Eipä minulla sitten varmaan enää tämän blogin puitteissa pahemmin mitään. NY- vuosi oli kiva ja suosittelen kaikille vähäänkään yrittäjyydestä kiinnostuneelle! Jätän tämän blogin elämään tänne itsekseen, ja perustan luultavasti uuden kesällä.  Ilmoittelen uudesta blogista sitten täällä, uudessa blogissa kertoilen omista tuotteistani ja ehkä muustakin vähän enemmän henk.koht. tekemisistä! Kiitos ja hei! :)

p.s. Laitan tänne myös kuvan valmiista OPN:stä!

Tase, tuloslaskelma lukuja lukuja..

Kohta on yrityksen finito. Jotenkin oudon vapauttava mutta harmistunut olo samaan aikaan. Vapauttava sinänsä, että yksityisenä henkilönä ei kirjanpito ole niin tarkkaa kuin yritystä pitävällä. Oikeastaan ei se vissiin olisi mitenkään pakollista, mutta ihan hyvä verottajan kannalta, ja yleensä seuratakseen kannattaako edes mitä tekee. Ja harmillista, koska tämä on ollut kuitenkin niin mahtavaa ja kuitenkin koulu ollut siinä mukana tukemassa.

 Nyt on jokin myyntitapahtuma luultavasti tulossa kesällä, mutta hirveä paniikki- olenko Neidonommel, Viivi Väisänen vai jotain ihan muuta? Neidonommel olisi helppo, koska minulla on logo olemassa. Mutta jotenkin se vaan tuntuu niin... en tiedä, tuntuu että nykyisin kaikki tuotemerkkien nimet on niin kansainvälisen kuuloisia. Ja jos nyt vaikka joskus edes pienimuotoisesti alkaisin ulkomaillekin myymään, olisi helpompi jos nimi ei kuulostaisi ulkomaalaisesta joltakin aivan käsittämättömältä.

Kuten jo Facebook sivuillani mainitsin, kävimme maanantaina koulussa läpi yrityksen lopettamis rutiineja. Täytyy sanoa, että edelleen inhoan kaikkea näitä numeroihin liittyviä juttuja tässä yrityksen pitämisessä. Mutta, kävimme yrittäjyys- kurssilla (siis eri kuin tämä ny- juttu ja kaikille pakollinen) tasetta ja tuloslaskelmaa, kävimme näitä siis joulun alla, kun minulla oli Neidonompeleen kanssa hirveä kiire. Koomista kyllä sen takia jäi niiden opiskelu vähän retuperälle enkä ihan ymmärtänyt mistä oli kyse. No, nyt ne on kuitenkin pakko oppia, ja oppiikin ne eri tavalla kun joutuu ihan omalta kantilta ajattelemaan, eikä " Matilla ja oma yritys Matin mattoliike, laske Matin mattoliikkeen tase."

Opinnäytetyö

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa vähän off-the-topic ja kertoa tulevasta opinnäytetyöstä, ja yleisesti vähän tästä koulun lopusta.

Sain asiakkaalta paljon inspis kuvia mekkoon.

Elikkäs teen opinnäytetyönä rokokoo tyylisen lolita mekon ystävälleni Ninnille, joka myös Hello, My name is Beautiful blogin ylläpitäjänä tunnetaan. Ihanaa päästä tekemään kaikkea hörsylöitä nauhoja ja pitsejä yms! Kivasti saan lisäoppia eritystekniikoista tämän työn kanssa. Ja se olikin tavoitteena, oppia jotain täysin uutta, onhan tämä kuitenkin viimeinen mahdollisuus saada opettajalta apua ompelutyöhön.

Tämä on minusta etenkin todella viehättävä!

Ja tietenkin kun on rokokoosta kyse, Marie Antoinette (Tai no Kirsten Dunst joka esittää Marie Antoinettea...)

Aihe on minusta muutenkin mielenkiintoinen opinnäytetyöhön. On ihan mielenkiintoista perehtyä lolita- kulttuuriin paremmin. Lisäksi saan tutkia myös vähän rokokoota. Olen itse erittäin kiinnostunut pukuhistoriasta, ja haluaisin tulevaisuudessa tunnistaa pienistäkin merkeistä, mistä vuosisadasta/kymmenestä on kyse. Tein itse pukuhistorian tutkielman 1800-luvun korseteista, joten se puoli on jokseenkin tuttua.

Jotakin tämän tyylistä aion tehdä miesten vaatteessa, 
tosin varmaan pystykauluksella.

Opinnäytetyön lisäksi meillä on myös miesten vaate- kurssi. Itse teen avopuolisolleni Aleksille armeija tyylisen kevättakin. Että huh! haastetta riittää tälle keväälle ainakin. Lisäksi kun on vielä tämä NY-juttu, mutta siihen minulla nyt ei valitettavasti riitä aikaa kuin välttämättömimpään (nettikauppa, kirjanpito yms). Tosin minulla heittää luvut kirjanpidossa, joten joku päivä kai pitää ottaa ihan vaan sitä varten, että käyn kaikki luvut läpi. Että kirjanpito on ärsyttävää! Tuntuu että olen mahdollisimman tunnollisesti kirjoittanut kaiken, ja silti jossain heittää. Tosin vika saattaa olla Excelissäkin. (Toivotaan!)

Näyttely, Ingo ja korsetti.

Huh huh että onkin rankat päivät takana! Olin siis myymässä viime viikon torstaina, perjantaina ja vielä lauantainakin. Tiistaina olin yhteensä yhdeksän tuntia, koska tapahtuma alkoi tuntia aikaisemmin ja kesti puolitoistatuntia pitempään. Eli siis kyseessä oli Nuoret Yrittäjät ja Taiteilijat näyttely Kuopion Säästöpankki Optian alakerrassa.

Valitettavasti ihmiset eivät oikein löytäneet paikanpäälle, ja sainkin aina ottaa jotakin lukemista/tekemistä mukaani. Tapahtuman järjestivät Kuopion Vihreät Naiset, ja tälläistä ei ollut ennen järjestetty. Ymmärtäähän sen, että ensimmäisillä kerroilla on aina markkinointitavat ja yleiset järjestelyt vähän hakusessa. Vaikka oven edessä oli kylttejä, eivät ihmiset jotenkin tahtoneet silti uskoa, että pankin alakerrasta löytyisi jotain luovaa.
 Tiistaina taas kävi enemmän porukkaa, olihan toki samana päivänä Minna Canthin päivä, joten Kuopiossa oli muutakin hulinaa. Lisäksi Anna Wildrose piti luovaa työpajaa ja tarjolla oli kahvia ja muffinseja.Muuten oli kyllä mukavaa taas ollla myymässä omia tuotteita ja jutella samanhenkisten yrittäjien kanssa.

Ohessa kuva myyntipaikastamme. Eli siis Ingo- projektin koju, koulumme puu- ja tekstiilialojen yhteinen projekti. Ingo- projektista lisää http://ingoingman.blogspot.fi/ sekä http://www.ingmanedu.fi/ . 
Ja tosiaan minun tuotteeni omassa nurkassaan :)

 Olen tämän vuoden puolella työstänyt myös yhtä asiakastyötä. Jos muistatte korsetin aikaisemmista merkinnöistäni (löytyy myös Ompeluksia-sivulta) niin tein samoja kaavoja hyödyntäen asiakkaan omista kankaista hänelle samanlaisen korsetin mittatilaustyönä. Tein myös asiakkaan pyynnöstä Tulikukka- korvakorut samasta kankaasta kuin korsetti.

Tuotteita myynnissä Kuopion Säästöpankin (Kauppakadulla, siinä Foodin ja Kanelin viereisessä kulmauksessa) alakerrassa! Paikalla on myös muita Kuopion alueen käsityöyrittäjiä. Olen samassa pöydässä Ingo- projektin kanssa. Tulkaahan katsomaan! :)

p.s. Neidonommel Ny nyt myös Facebookissa!

Pieniä mietteitä.

Olen tässä viimeaikoina vähän mietiskellyt, mitä tekisin tämän yritykseni kanssa toukokuun jälkeen. Selvää on, että tuotteita aion myydä ja tehdä. Mutta teenkö niitä toiminimellä, vai yksityishenkilönä, siitä en tiedä. Mietin myös kenties uutta nimeä. Jotakin vähän.. hmm kansainvälisempää, vaikken nyt varsinaisesti ole ulkomaille tuotteita myymässä. Nykyinen nimi kuitenkin syntyi ajatuksella, että "jos minulla olisi ompelimo, mikä sen nimi voisi olla.." kun taas yritykseni muodostui enemmän omien tuotteiden suunnitteluun ja tekoon. Mielestäni nimi ei ehkä ole siihen tarkoitukseen niin hyvä. Tässä vaiheessa nimen vaihto olisi myöskin vielä helppoa, koska ei näitä minun tuotteita nimen takaa pahemmin tunneta. Ainoa vaan, että sitten olisi taas se pirullinen urakka miettiä uutta nimeä. Jotakin on kyllä pyörinyt jo mielessä, lähinnä muunnoksia Neidonompeleesta ja omasta nimestä. Neito Desing houkuttelisi, mutta ainakin avopuolisoni tyrmäsi sen täysin :D.
Muutenkin on taas elämässä pieni käännekohta, kun opinnot taas loppuvat. Tällä kertaa jopa ihan oikeaan ammattiin, ja se on jotenkin hermostuttava ajatus. Nyt kun haen töitä, en olekaan enää harjoittelija, jolta virheet on sallittuja, vaan "ammattilainen". Jokseenkin tympii tämä nykyinen koulutussysteemi, kun olet käynyt koulun, mutta silti pitää tehdä alan töitä kenties vuosia, ennenkuin olet täysi ammattilainen. (Toki tietysti ammattilainenkin voi kehittyä, ja ainakin tällä alalla oppii aina uutta.) Ja sittenkun opiskelee alaa, jossa oman alan työt ovat enemmän kuin kiven alla, jää sen taidon oppiminen omiin käsiin. Suoraan sanottuna, olisin opiskellut mieluummin pitempään, ja kerennyt saamaan jo koulussa lisää ammattitaitoa. Mutta onneksi nykyisin on myös aikuisopintoja, ja ja työkkärin työharjoittelukin mahdollisia. Ainakin jos en pääse Muotoiluakatemiaan, minne ajattelin tänä keväänä hakea.
Tämä yrittäjyyskin kiinnostaa,  mutta on vaikea kuunnella omia haaveitaan, kun lähipiiriltä olen tottunut että "pääasia että löytyy töitä ja niitä riittää". Tottakai se näinkin on, mutta toisaalta en haluaisi päätyä siihen pisteeseen, että joskus vanhana kadun sitä, kun en koskaan edes yrittänyt toteuttaa unelmiani.Pitäisi vain muistaa välillä muiden lisäksi kuunnella itseäänkin.

Uusia tuotekuvia

Nyt on vihdoin ja viimein nettikauppa avattu! Tuotteitani voi nyt helposti ostaa sitä kautta. Vaihtoehtoina kaksi maksutapaa: Pdf lasku, jolloin lähetän laskun sähköpostiin, tai sitten voit maksaa suoraan verkkomaksupainikkeiden kautta.

Ja koska en ollut saanut vielä hienoja studiokuvia tuotteistani, päätin ottaa kameran käteen ja ottaa itse joitakin kuvia. Tai no, oikeastaan poikaystäväni Aleksi otti kuvat ja minä toimin mallina. Joten siis kuvissa ei ole mikään malli ihminen eikä niitä ole ottanut ammattivalokuvaaja. Mielestäni onnistuimme kuitenkin ihan hyvin. Ainoastaan päähineen kohdalla oli ongelmia, kaikissa kuvissa minulla oli joko todella tönkkö poseeraus tai typerä ilme. Noh, ehkä otan joku toinen päivä lisää. Olisi kyllä hienoa, jos oppisi studiokuvauksen taidon, voisi vaikkapa koululla ottaa ihan itse kuvia. Tällä hetkellä nimittäin suurin ongelma on tarpeeksi riittävän valaistuksen saaminen, ja kotioloissa sekin valaistus on pakostakin aika kellertävää. 

Vähän tönkkö asento, mutta tuotteet näkyvät hyvin.

Toki aina olisi mahdollisuus käydä ottamassa ihan valokuvaajalla kuvia, mutta se maksaa aika paljon näin pienelle yrittäjälle. Tahtoisin itse tehdä kaiken mitä mahdollista, ollapa siis hyötyä jos olisi ompelija/valokuvaaja/graafinen suunnittelija. Nimittäin kuvaamisen ohella myös itse omien nettisivujen (tai no, tämän blogin), käyntikorttien ja muiden lehdyköitten  tekeminen on aika turhauttavaa. Eivät ne turhaan jauha siitä, kuinka nykyään pitää olla moniosaaja.

Näin pienessä koossa katsottuna näyttää jopa ihan ok:lta, mutta tämä on vähän tärähtänyt.

Tässä etenkin huomaa kotiolojen valaistusongelmat..

  

 

Kierrättämisestä.

Ajattelin tällä kertaa vähän kertoa tästä yritykseni kierrätysideasta ja kierrätystuotteiden tekemisestä ylipäätäänsäkin.
Kun lähdin perustamaan Neidonommel Ny:tä, ei minulla ollut vielä oikeastaan kunnolla tietoa, mitä aikoisin tehdä. Jotakin asusteita, ehkä, ajattelin. Sitten asuste ajatus kasvoi ja aloin suunnittelemaan tuotteita. Minulla oli vain yksi ongelma- jotta voit tehdä tuotteita, tarvitset materiaalia. Yritykseen ei saanut satsata enempää kuin 40 €, joten minun piti tosissaankin miettiä, mitä minun kannattaisi tehdä. Silloin kierrätysmateriaalit tulivat mieleen. Olen aina pitänyt ajatuksesta uuden kierrättämisestä, vanhalle vaatteelle uusi elämä- ajatuksesta. Ja ennen kaikkea, tätä materiaalia saisin suhteellisen edullisesti.
Nahka on kiehtonut minua aina, ja lähdinkin sitten viemään tuotesuunnitteluani siihen suuntaan. Jotenkin pidin ajatuksesta, että vanhasta, ja rumasta nahkatakista, voisi tehdä uuden, kauniin ja naisellisen asusteen. Jokin siinä kontrastissa kiehtoo minua, niinkuin yleensäkin nahan yhdistäminen johonkin naiselliseen. (Joskus vielä teen asusteita nahasta ja pitsistä!)
Vaikka kierrätetty nahka oli minulle alkuun edullinen ja suhteellisen helppo tapa lähteä liikkeelle, en sanoisi sen olevan sitä pitkällä tähtäimellä. Ensinnäkin, materiaalin metsästykseen saa parhaillaan tunteja aikaa kulutetuksi, Siinä tulee sitten materiaalille loppuunsa hintaa, vaikken sitä niin kalliilla olisi ostanutkaan. Siksi tämä kierrätysmateriaalien käyttö vaatii ehkä tekijältää tiettyä kirppariharrastelua, sillä silloin materiaalin etsiminen ei käy työstä vaan hoituu muun ohella. Toisekseen, ihmiset ovat tulleet aika ahneiksi kirpputoreilla. Vanhastaja rumasta mallista joka on lisäksi kulunut, kysytään useita kymppejä vain sillä perusteella, että se on aitoa nahkaa. Itse en nimittäin kuitenkaan käytä rikkoutunutta nahkaa, joten jopa tälläisistä ei minulle ole mitään hyötyä. Harvoin löytää suhteellisen hyvässä kunnossa olevaa nahkaa, josta pyydetään kohtuullista hintaa. Olenkin mieluiten etsinyt nahkaa paikoista, joista sitä saa valmiiksi paloina erilaisilta tuunaustoreilta yms. Ja huh sitten vielä värillistä nahkaa, en tiedä mitä teen kun nykyiset loppuvat! Jos rupeisin tuotteissani erittäin tarkaksi, voisin metsästää esimerkiksi vain mattaa nahkaa, jolloin kyllä menisi jo aika vaikeaksi.
Tarkoituksenani on laajeentaa myös kankaasta tehtyihin tuotteisiin (kuten Rusetti-laukku). Kankaissa ajatus olisi hyödyntää muille ihmisille kaapin perukoille jääneitä kankaita, tuotteen valmiltuksesta jääneitä ylijäämäpaloja ja jonkin verran vanhoja verhoja, lakanoita yms.

Tuotteiden tilauksesta!

Laitoin "Tuotteet" sivulle uusia kuvia, ja väliaikaset tilaamisohjeet tuotteille. Avaan nettikaupan heti kun saan studiossa otetut, paremmat kuvat käyttööni. Toistaiseksi siis "amatööri" kuvia tuotteista. Koitin kuitenkin laittaa mahd. tarkat tiedot tuotteista.

NY-messut

Paras messuosasto- tämmönenpä titteli lähti mukaan Ny- messuilta! 
Ny- aluemessujen lisäksi oli koululla kaikkea muutakin ystävänpäivä hulabaloota koulun opiskelijoille ja opettajille. Meidänkin tilassamme välillä soitti hevibändi, ja oli vähän haastavaa yrittää keskustella asiakkaiden kanssa, tosin tietenkin kaikki tälläinen myös toi lisää asiakkaita katselemaan. Oli myös hauska nähdä, minkälaisia muita Ny- yrityksiä Pohjois-Savon seudulla oli. Vuosi-yrittäjänä- kisan voitti (ensimmäisen [!] vuoden opiskelija) Spikey Care (spikeycare.com), joka korjaa iLaitteita.
Kaiken kaikkiaan siis erittäin onnistunut reissu! Alla kuva minusta messuilla ja siis voittaja messuosasto :).

Uuden vuoden kujeet

Heipä hei!
Onkin jo vähän aikaa siitä, kun olen viimeksi kirjoitellut. Kouluni joulumyyjäisissä kävi ainakin omia odotuksiani enemmän ihmisiä, vaikkei mitään suurta virtaa käynytkään. Mikä ei ole ihmekään, sillä tälläiset joulumyyjäiset on järjestetty koulullamme viimeksi todella kauan aikaa sitten. Siitä huolimatta myynti kävi yllättävän hyvin! 
Tämä vuosi alkoi myös ihan kivasti, sillä sain vihdoin ihan studiossa otettuja kuvia tuotteistani! Valitettavasti heijastimet eivät päässeet mukaan, koska en kerennyt tekemään yhtään kuvausta varten. Saan kuvat ilmeisesti parin viikon päästä, ja sitten voi vihdoin ja viimein laittaa sen puhutun nettikaupan pyörimään! Kauaa en valitettavasti sitä kerkeä pitää, koska NY- vuosi loppuu jo toukokuussa. Huh! Aivan liian nopeasti, tuntuu että olen vasta nyt pääsemässä vauhtiin.
Helmikuussa onkin sitten Kuopion ammattiopistolla Ny- messut, jonne tulevat kaikki Kuopion seudun Ny- yrittäjät. Näillä näkymin siis tuotteitani seuraavan kerran myynnissä siellä.